Intian ja Kiinan välissä möllöttävä pikkuinen Bhutan on luultavasti maailman ainoa hiilinegatiivinen valtio. Tämä tarkoittaa sitä, että maa sitoo enemmän ympäristölle haitallisia liiallisia hiilidioksidipäästöjä kuin mitä sen asukkaiden toiminta aiheuttaa.

Maailman köyhimpiin maihin lukeutuvalla Bhutanilla on omat haasteensa, mutta se on esimerkillisesti laittanut ympäristöasiat etusijalle jo vuosikymmenten ajan. Maa kun on 1970-luvulta lähtien määrittänyt politiikkansa bruttokansantuotteen sijaan “bruttokansanonnellisuudella”, ja ympäristö on tämän hallinnollisen filosofian keskiössä. Metsiä suojellaan ja istutetaan urakalla.

Hiilinegatiivisudella katsotaan olevan viilentävä vaikutus ilmaston lämpenemiseen, ja se on tavoitteena sekä Suomen kansallisessa politiikassa että kansainvälisesti, muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen muodossa. Nämä lupaukset on kuitenkin tutkijoiden mukaan tehty liian myöhään, eivätkä ne enää riitä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseen.

Vaikka onnistuisimme sitoutumaan esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen muotoilemiin tavoitteisiin, ilmastonmuutos on asiantuntijoiden mukaan jo niin suuressa vauhdissa, että nyt on toimittava paljon ripeämmin.

Jos annamme ilmastomme lämmetä nykyistä vauhtia, myös Suomi kärsii monin eri tavoin esimerkiksi talvien pimenemisen ja lumettomuuden, vesistöjen saastumisen, lisääntyvien helteiden ja metsäpalojen sekä ilmastopakolaisuuden tuomien rasitteiden muodossa.

Hiilingeatiivisuutta kohti päästään hiilidioksidia sitovia hiilinieluja lisäämällä ja niitä suojelemalla. Liialliset hiilidioksidipäästöt ovat merkittävin tekijä ihmisen aiheuttamassa ilmastonmuutoksessa: olemme lisänneet hiilidioksidipäästöjä 40 % sitten teollisen vallankumouksen 1800-luvulla, ja 63 % ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä johtuu nimenomaan ylenpalttisesta hiilidioksidin vapauttamisesta ilmakehään.

Kuten Bhutanin esimerkistä näemme, metsät ovat maailman tärkeimpiä hiilinieluja, ja niiden suojelu ja lisääminen ovat ratkaisevimpia asioita, mitä voimme vaatia päättäjiämme tekemään.

Hiilinegatiivisuuden saavuttaminen on kiinni ennen kaikkea meistä tavallisista ihmisistä. Meistä jokainen voi osallistua päätöksentekoon pyytämällä hieman äänekkäämmin kuin mihin olemme tottuneet. Voimme vaatimalla vaatia päättäjiämme toimimaan tomerammin ja ripeämmin kuin mihin he ovat jo lupautuneet. Voimme laittaa erimielisyytemme syrjään tämän yhden asian suhteen ja puhaltaa yhteen hiileen, sillä planeettamme ja sen myötä kotimaamme tulevaisuus näyttää synkältä meille kaikille riippumatta siitä, mitä puoluetta kannatamme. Olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että tulevaisuuden Suomeen kuuluvat puhdas ilma, puhtaat vesistöt ja hyvinvoivat ihmiset.

On helpottavaa huomata, että päättäjämme ovat vihdoin ja viimein päättäneet ottaa tulevaisuutemme vakavasti. Nyt tarvitsemme kuitenkin vielä jämerämpää toimintaa, jos haluamme pelastaa planeettamme ja kauniin Suomemme.

Kun me kaikki teemme selväksi yhteen ääneen, että tärkein asia juuri nyt on ilmastopolitiikan tiukentaminen, myös yhä useampi kevään 2019 eduskuntavaaliehdokas ottaa sen kampanjassaan huomioon.

Monella tapaa Bhutan muistuttaa Suomea – paljon metsää, vähän ihmisiä. Olemmeko valmiita olemaan Bhutanin tavoin se pieni ja pippurinen valtio, joka näyttää esimerkkiä muille?

Lue täältä Ilmastoveivin vaatimukset tulevaisuutemme turvaamiseksi ja allekirjoita vetoomus.

Veiviblogin kirjoittajien nimillä varustetut tekstit ovat näkökulmia, jotka edustavat kyseisen blogitekstin kirjoittajan ajatuksia, eivät Ilmastoveivi 2019 -kampanjan virallista kantaa. Blogitekstit perustuvat kirjoittajien löytämiin tietolähteisiin, joihin lukija pääsee tutustumaan tekstissä olevia hyperlinkkejä klikkaamalla.

Laura Kallas

Laura Kallas on kansainvälisiä tieteitä opiskellut kirjoittaja ja pohdiskelija. Hänen lempiajanvietteensä on Suomen puhtaassa luonnossa samoilu, ja hän haluaa, että voi tehdä niin tulevaisuudessakin.