Ai mikä EU? Mediassa puhutaan usein, ettei Euroopan unioni kiinnosta tai että se on kansalaisilleen kaukainen. En ihan usko siihen.
Miksi en? Monet meistä nuorista eivät enää muista aikaa ennen EU-jäsenyyttä ja EU on monelle jo itsestäänselvyys.
Tämän takia voi olla vaikea hahmottaa, mihin se lopulta edes vaikuttaa. Todellisuudessa EU vaikuttaa kaikkeen.
Rauha, vapauden varjelu ja yhteiset säännöt
Euroopan unionin parhaita saavutuksia on ehdottomasti rauha. Unionin perustamisen jälkeen sen jäsenmaat eivät ole olleet sodassa keskenään.
Lisäksi vapaa liikkuvuus eli se, että voimme matkustaa, opiskella ja työskennellä alueen sisällä sekä ostaa tavaroita ja palveluita eri EU-maista on osa arkeamme ja meille nuorille perusasia. EU myös turvaa ihmisoikeuksia ja on maailman suurin kehitysavun antaja.
EU-tasolla päätetyt asiat vaikuttavat kaikkiin jäsenmaihin. Esimerkiksi kaikki EU-lait tulee siirtymäaikojen puitteissa sovittaa kansalliseen lainsäädäntöön, ja direktiiveillä voidaan ohjata jäsenmaiden ja yritysten toimintaa.
Lisäksi Euroopan unioni tarkkailee esimerkiksi alueella myytävän ruuan turvallisuutta, luonnon monimuotoisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista. Joissain uusissa jäsenvaltioissa EU on jo onnistuneesti lisännyt ympäristönsuojelua ja ilmastotoimia.
Monet median suosimat ”EU kieltää” -otsikot pohjautuvatkin juuri EU:n pyrkimyksiin suojella tärkeitä asioita.
Suuret markkinat, paljon valtaa – myös ilmastolle
Euroopan unioni muodostaa yli 20 % maailman markkinoista. Tämän takia sillä, mitä me EU:ssa päätämme, on vaikutusta koko maailmaan.
Hyvä esimerkki tästä on viime keväänä käyttöön otettu tietosuoja-asetus GDPR, jolla pyritään vahvistamaan EU-kansalaisten yksityisyydensuojaa. Yhdysvaltalaiset jätit kuten Facebook ja Google ovat sittemmin joutuneet muokkaamaan toimintaansa, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa Euroopassa.
Euroopan kanssa halutaan tehdä yhteistyötä, joten EU:n asettamat säännökset ja solmimat kauppasopimukset vaikuttavat siihen, mitä muualla maailmassa kannattaa tuottaa. Tämän takia EU:lla on myös suuri vastuu ja rooli edelläkävijänä.
Euroopalla on aidosti mahdollisuus muokata maailmaa, jossa elämme ja ohjata suuryrityksiä kestävämpään tuotantoon. Siksi ilmastonmuutoksen torjunta on asia, johon tulee tarttua nimenomaan Euroopan tasolla.
Yhdessä EU:lla on mahdollisuuksia saada aikaan muutos, johon yksittäiset jäsenmaat eivät pystyisi. Vaikuttavuutta koko unionin alueella voidaan hakea esimerkiksi luopumalla ympäristön kannalta haitallisista yritystuista ja keskittämällä EU-rahoitusta puhtaan energiantuotannon lisäämiseen, liikenteen päästöjen vähentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen.
EU:n tulee ehdottomasti toimia suunnannäyttäjänä muulle maailmalle siinä, kuinka ilmasto otetaan kaikkia politiikan alueita läpileikkaavaksi teemaksi.
Nuorten unioni, vanhojen äänet
On kuitenkin tärkeää muistaa, keitä varten yhteistä Eurooppaa rakennetaan.
Nimenomaan nuorilla on vahva usko Eurooppaan. Tutkimuksen mukaan 81 % Suomen nuorista pitää Euroopan unionin jäsenyyttä Suomelle hyvänä asiana ja 89 % nuorista kokee olevansa Euroopan unionin kansalaisia. Silti kovinta meteliä pitävät EU-kriittiset äänet.
Eurovaaleissa me valitsemme edustajamme Euroopan parlamenttiin päättämään muun muassa edellä mainituista asioista. Vaikka nuoria ehdokkaita on nimetty eurovaaleihin, ei se kuitenkaan yksin riitä.
Nuorten äänestysprosentti oli viime eurovaaleissa hävyttömän alhainen, Suomessa vain 10 prosenttia, joka oli koko EU:n äänestysprosenteista toisiksi alhaisin. Koko väestön keskuudessa äänestysaktiivisuus oli vain noin 40 prosenttia. Me pystymme parempaan.
Kyse on meidän nuorten tulevaisuudesta, eikä meillä ole varaa antaa muiden päättää sitä meidän puolestamme. Näissä eurovaaleissa kannattaa äänestää, koska me pystymme vaikuttamaan maailmaan EU:n kautta. Kuten Brexit-kansanäänestyksestäkin opimme, eläkeläisillä on tapana äänestää ahkerammin kuin nuorilla. Jos emme siis itse äänestä myös meille itsestäänselvien ja tärkeiden asioiden puolesta, voivat lopputulokset olla yllättäviä. Ja jos me nuoret emme pidä puoliamme, eivät sitä muutkaan tee.
Nähdään vaaliuurnilla!
Iiris Asunmaa
Iiris Asunmaa on Eurooppanuorten puheenjohtaja ja yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän innostuu eniten saadessaan ideoida yhdessä ja nähdessään nuorten äänestysaktiivisuuden kasvavan eurovaaleissa.